Hajatelmia osa 3

1. Japanilaiset pitävät kaikenlaisista juhlista ja festivaaleista, minkä takia myös suurinosa länsimaalaisista juhlista on tuotu myös Japaniin. Nyt on halloween kausi meneillään ja kaupat pursuaa kaikkea halloween krääsää. Tämän lisäksi tietenkin joulu ja ystävänpäivä on tuotu Japaniin. Saattaa olla, että myös pääsiäinen. Muitakin varmasti on. Tietenkin Japanissa nämä juhlat eivät ole mitään vapaapäiviä, vaan joulu on ihan tavallinen työpäivä, eikä sillä myöskään ole mitään kristillistä merkitystä, vaan se on pelkästään kaupallinen joulu.

Japanilaisten omat kansalliset vapaapäivät taas ovat melko mielenkiintoisia. Esim. maanantaina oli urheilupäivä, joka on kansallinen vapaa päivä. Muita kansallisia vapaapäiviä olenkin jo aiemmin maininnut. Niille kaikille yhteistä on kuitenkin niiden maanläheisyys ts. nimet kuulostavat melko arkisilta verrattuna kirkkokalenterin pyhäpäiviin, jotka ovat Suomessa ainoita kansallisia vapaapäiviä. Japanilaisia kansallisia vapaapäiviä on siis esim. vanhusten kunnioittamisen päivä, lasten päivä, meren päivä, vihreyden päivä. Näiden vapaapäivien lisäksi on tietty vielä lisää muita juhlapäiviä, jotka eivät ole vapaapäiviä.

Meinasi unohtua: Japanissa on tietty myös Octoberfest ja toisin kuin Saksassa Japanissa se on kaksi kertaa vuodessa. Ai miksi sen pitäisi olla vain Lokakuussa?

2. Japanilaiset haluaisivat ilmeisesti tutustua ulkomaalaisiin, mutta esim. keskustelutilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa japanilaisille on vaikeaa pyytää ulkomaalaisen puhelinnumeroa tau, jos puhelinnumeron pyytävät, pitää yhteyttä. Itseäni lievästisanottuna rasittaa se, että japanilaiset olettavat, että minä kutsun heidät aina kaikkialle, kyselen kuulumisia ja pidän muutenkin yhteyttä. Ongelmana yleensä on se, että japanilaiset ovat vaihtareita kiireisempiä, minkä takia minun mielestäni olisi helpompaa, jos japanilaiset tuttuni ottaisivat minuun yhteyttä silloin, kun heillä on aikaa ja haluavat nähdä kuin odottelisivat minun yhteydenottojani. Tosin tämäkin varmaan riippuu ihmisestä ja siitä ettei minulla ole hirveän läheisiä japanilaisia kavereita enemmänkin tuttuja tai kavereita, joita en tapaa kovin usein. Lähinnä, ehkä siksi, että olen melko laiska pitämään yhteyttä ihmisiin, jotka eivät ikinä tee omia yhteydenpito aloitteita.

3. Olen välillä osalistunut sellaisen kielikoulun kuin MafuMafu tapahtumiin, joiden tarkoituksena on tarjota japanilaisille tilaisuus harjoitella englannin puhumista. Yleisesti ottaen noissa tilaisuuksissa kuitenkin käy niin, että kun japanilainen tajuaa, että minä osaan puhua edes vähän japania he alkavat puhua minulle japaniksi. En oikeastaan ymmärrä tämän pointtia, koska kyseiset japanilaiset maksavat siitä, että pääsevät noihin tilaisuuksiin, joten miksi he eivät hyödynnä niitä englanninharjoitteluun?

4. Kiinalaisilla on joku Nokia-fiksaatio, sillä aina kun sanon olevani Suomesta kiinalaiset rupeavat puhumaan minulle Nokiasta ja yleensä esittelevät Nokia-kännykäänsä. Kun kysyin tästä, minulle kerrottiin Nokian olevan tosi suosittu Kiinassa.

5. Kiinalaisilla, Taiwanilaisilla ja aika monilla muilla aasialaisilla (poislukien japanilaiset) on tapana esitellä itsensä englanninkielisellä nimellä, jonka ovat itse valinneet. Yleensä he eivät edes kerro minulle oikeaa nimeään, koska sehän olisi tietty minulle liian vaikea. Ymmärrän kyllä, että nimien ääntäminen olisi vaikeaa, mutta tuntuu silti oudolta, etten tiedä kyseisten tyyppien oikeita nimiä. Tilannetta tietenkin vaikeuttaa se, että kaikki aasialaiset kutsuvat heitä oikealla nimellä eivätkä usein edes tiedä tyypin englanninkielistä nimeä.

6. Japanilaiset rakastavat englanninkielen let's-ilmausta. Japanilaiset yleensä liittävät sen melkein mihin vain, kuten "let's enjoy this happening", "let's keep the lobby clean".

7. Törmäsin täällä ensimmäistäkertaa termiin Pariisi syndrooma Tämä on kuulemma yleinen ilmiö japanilaisten keskuudessa, jotka matkustavat Eurooppaan. Yleisestiottaen japanilaiset usein kuvittelevat, että Eurooppa ja etenkin Ranska on kaunis satumaa, jossa ihmiset ovat ystävällisiä ja suurinpiirtein laulavat käsikädessä kadulla (jos olet nähnyt Disneyn Kaunottaren ja hirviön tiedät sen alkukohtauksen, jossa Belle kulkee pikkukaupunginläpi ja kaikki ovat niin iloisia ja ystävällisiä. Se on aika lähellä japanilaisten mielikuvaa Ranskasta). Sitten japanilaiset matkustavat Eurooppaan ja tämä vaaleanpunaisen ruusuinen mielikuva romuttaa. Pariisilaiset eivät olekaan aurinkoisen ystävällisiä, Pariisi on likainen (Japanissa kaikki kaupungit ovat enimmäkseen siistejä, koska japanilaisillä on jonkinlainen sisäinen taipumus siisteyteen) ja joiltain varastetaan tavaroita. Tästä seuraa suunnaton järkytys, minkä takia monet japanilaiset ovat tarvinneet jopa terapeuttista hoitoa.

Toisaalta tämä toimii myös toisin päin. Monilla Eurooppalaisilla on äärimmäisen ruusunpunainen ja söpö mielikuva Japanista, jota Japani ei todellisuudessa ole. Japanissa (kuten kaikissa muissakin maissa) on omat kylmät ja pimeät puolensa. Tosin unohdan välillä itsekin esim sen, että Japani on Yhdysvaltojen ohella ainut ns. sivistysvaltio, jossa kuolemantuomio on edelleen käytössä.

9. Kodittomat. Japanissa on todella paljon kodittmomia. Yleensä he nukkuvat puistoissa tai rapukäytävissä tms. mutta Osakassa kodittomat nukkuivat yleensä keskellä kävelykatua. Kerran, kun tulin illalla kotiin ja näin keskellä katua makaavan tyypin luulin, että on sattunut jotain, mutta mennessäni lähemmäs huomasin kyseisen henkilön kuorsaavan. Tämän jälkeen myös huomasin, että noin metrin välein tiellä makasi joku koditon nukkumassa.

10. Kuolaavat pervot japanilaiset sedät ovat oikeasti melko pelottavia. Ja ei, kuolaava ei ole vertauskuvallinen ilmaisu vain täysin kirjaimellinen ilmaisu.

11. Minulle ja vietnamilaiselle kaverilleni tuli jostain syystä keskustelun aiheeksi uskonto. Oletuksenahan oli tietenkin, että olen kristitty ja oli sitten hieman hankala selittää, että en nyt oikeastaan ole erityisen uskonnollinen (koska monille aasialaisille käsitys ihmisestä, jolla ei ole selkeää uskontoa on aika käsittämätön) ja kun kaverini sanoi: "But you go to church every Sunday?" tuntui hieman hassulta selittää, että itseasiassa aika harva suomalainen käy kirkossa joka sunnuntai. Tämän jälkeen keskustelu siirtyi japanilaisten (ja ilmeisesti monien muidenkin aasialaisten) tapaan antaa onnenamuletteja ihmisille esim. pääsykokeiden tms. aikaan. Tämän takia kaverini sitten kysyi: "So what do you give in Finland? Or do you just go to pray to the church?" Ilmeisesti vastaukseni, jonka mukaan suomalaiset yleensä vain toivottavat onnea vaikutti melko laimealta, mutta en ainakaan itse ole kuullut kenenkään menneen kirkkoon rukoilemaan halutessaan päästä läpi pääsykökeista tms.

Yleisestikin kristinusko tuntuu olevan jotenkin tosi jännä juttu varsinkin japanilaisten keskuudessa, minkä takia joissain japanilaisissa sarjoissa kirkko esiintyy joko tosi mystisenä tai pelottavana paikana. Minulta ei kukaan japanilainen ole kysynyt olenko kristitty, mutta yhdeltä kaveriltani on kysytty usein ja aina, kun hän vastaa olevansa, japanilaiset tuntuvat reogoivan siihen ikään kuin se olisi jotain tosi jännää ja mystistä.

12. Japanissa ei sitten ole yleistä wlan-verkkoa, eikä yliopistolla surffailla netissä kahvilassa, koska yliopistolla ei ole wlania. Nettikahviloitakin on vähän ja ne ovat yleensä järkyttävän kalliita. Yleensä luullaan, että Japani on todella tekninen maa ja sen takia wlanin olemassa oloakin pidetään itsestäänselvyytenä. Totuus kuitenkin on, että japanilaiset eivät itseasiassa käytä nettiä hirveän paljon, eikä sitä pidetä erityisen tärkeänä.

Omakin nettini on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se pitää yhdistää verkkoon aina, kun haluan käyttää sitä (vaikka se kuulemma on laajakaista yhteys). Tästä toki seuraa, että jos en koneella ollessani aktiivisesti käytä nettiä se jossain vaiheessa katkeaa. Tämän jälkeen tulee ilmoitus, jossa kysytään haluanko yhdistää uudelleen nettiin. Todellisuudessa tämä ei kuitenkaan toimi, vaan yhdistyskysymykseen on sanottava ei ja odotettava 5-10 minuuttia, minkä jälkeen yhteyden voi taas muodostaa.

13. Jutellessani korealaisen kaverini kanssa siitä, miten vaikeaa japanilaisiin on tutustua korealainen kaverini sanoi, etteivät japanilaiset tule ikinä juttelemaan hänelle esim. luentotauoilla ja kun totesin etteivät tule minullekaan vastaus oli: "Niin, mutta se johtuu siitä, kun sä olet länsimaalaisen näköinen tyttö, niin sua pidetään pelottavana."

Yksi suomalainen kaverini oli eksynyt Tokiossa jollekin epämääriselle alueella ja oli tästä sitten sanonut japanilaisille kavereilleen, että se oli tosi pelottava paikka ja toivottavasti ei vahingossakaan eksy sinne uudestaan. Vastaus oli: "Mutta eihän sulla ole mitään hätää, kun olet tommonen pelottavan näköinen länskäri." Siis kyseinen poika on suomalaisella mittapuulla äärimmäisen kiltin näköinen.

Toisaalta pidetäänhän Suomessakin mustaihoisia ihmisiä usein edelleen vähän pelottavina.

14. Minua ärsyttää ihan sairaasti ihmiset jotka pyykkäävät vaateitaan suihkussa ja varaavat tämän seurauksena kaksi suihkua useaksi tunniksi. Tiedän kyllä, että asuntolan pesukoneet ovat melko huonoja, mutta eikö niitä pyykkejä voisi sitten pestä omassa huoneessaan pesuvadissa tai ämpärissä tai, jos on pakko pestä ne suihkussa, niin varaisivat vain yhden suihkun.

15. Japanissa sää saattaa vaihtua todella nopeasti. Aamulla voi sataa kaatamalla. Iltapäivällä sade loppuu kuin seinään ja aurinko paistaa. Sitten taas yhtäkkiä sataa kaatamalla. Alkuaikoina kännykässäni oli säätietoja tekstiviesteinä lähettävä palvelu ja niitä tekstiviestejähän tuli noin 5-20 minuutin välein.

Btw, sivuhuomiona: yksittäispakatut purkat on tosi ärsyttäviä.