lauantai 26. kesäkuuta 2010

Puistokiertelyä ja juhannusjuhlia

Käytiin kierätämässä yhdessä todella isossa Sendain luonnonpuistossa (en valitettavasti muista nimeä). Tosin mun mielestäni siitä tuli enemmän mieleen metsikkö. Sen verran tuli mutaisilla teillä yms. rämmittyä. Kyseisen puiston läheisyydessä oli myös leirintäalue, jolla japanilaiset oli "retkeilemässä" ja grillaamassa. Tuli myös nähtyä tämän matkan eka käärme, joka oli tietty keskellä kävelypolkua. Se ei myöskään meinannut lähteä minnekään, koska se söi sammakkoa.

Tossa järvessä oli tosi isoja kaloja, ainakin loiskahduksista päätellen ja ilmeisesti siellä oli myös rapuja, koska joku oli tehnyt siihen rapupyydyksen.


Tästä kuvasta tuli jostain syystä mieleen sormusten herra -elokuva.


Toi uros hanhi oli aika agressiivinen...
Eilen oli sitten samaisen suomalaisen järjestön, joka järjesti sen aiemman pienokonsertin, järjestämä juhannusjuhla. Tälläkin kertaa suurin osa osallistujista oli japanilaisia ja ruokakin oli enimmäkseen japanilaista...

Tuli tavattua aika paljon mielenkiintoisia japanilaisia ja sain taas käyntikortteja (en vieläkään oikein tiedä, mitä niillä pitäisi tehdä). Yksi japanilainen pariskunta kutsui mut myös niiden kotiin ja lupasivat opettaa mulle yksinkertaisia teeseremonia juttuja.

Kaiken kaikkiaan ilta oli mukava ja sain myös kimpun ruusuja. Tapahtumassa oli syömisen ja juomisen lisäksi myös japanilaista ongintaa (siis vedetään narusta ja sen päässä on joku lahja). Japaniksi kyseisen pelin nimi on himohiki (himo=köysi, hiki=vetää), mikä suomalaisten keskuudessa aiheutti hieman hilpeyttä.

Oli myös mielenkiintoista jutella suomalaisten kanssa, jotka ovat töissä Japanissa. Tuli myös harvinaisen selväksi, että ulkomaalaiselle Japanissa eläminen voi olla melko hankalaa esim. kun asuntoa haettaessa oli vastaus ollut: "Muuten vaikutatte oikein hyvältä hakijalta, mutta hakemuksessa on yksi ongelma: ette ole syntyperäinen japanilainen." Suomalaiset olivat sitten sanoneet, että heidän suosittelijansa on syntyperäinen japanilainen. Tähän vastaus oli sitten ollut, että riippuu vähän siitä kuka se teidän suosittelija on, onko se riittävä. Suosittelijan siis täytyy olla, joku mahd. tärkeä japanilainen. Tämän lisäksi he olivat joutuneet teettämään itselleen nimi leimasimet (Japanissa siis allekirjoitusten sijaan käytetään leimoja, ulkomaalaisille opiskelijoilla riittää allekirjoitus, mutta työssäkäyvillä täytyy kuulemma joissain tapauksissa olla oma leimasin). Kyseinen leimasin täytyi sitten tietty käydä hyväksyttämässä jossain virastossa, mihin tietenkin japanilaiseen tapaan kuului paljon papereiden täyttelyä.

Tämän lisäksi muistakaa, että "Driving & drinking and baseball gambling are forbidden in Japan." Näin luki kyseisen juhannusjuhlan ohjelmassa.

Tänään oli sitten ruotsalainen juhannusjuhla, mutta mulle oli sanottu väärä alkamisaika, joten missasin ruotsalaisten perinnelaulujen laulamisen ja juhannussalon ympäri juoksemisen. Kyseisessä juhlassa pelattiin myös pesäpalloa ja kyykkää (ruotsinkielisiä nimiä en muista).

Sain myös jonkun ruotsalaisen perinne (alkoholi) juoman, mutta päätin jättää sen myöhemmäksi.

2 kommenttia:

  1. Hihii... himohiki. :)

    No varmaan aika hyvä toi nimileimasin-juttu, jos siellä kerran joutuu täyttelemään jotain papereita x1000 kun asioi virastoissa. Ei sit tuu käsikramppia allekirjoitusten takia. :D

    VastaaPoista
  2. Voip olla, mutta senkin hyväksyttämistä varten piti täytellä paljon lomakkeita. :D Ja ne suomalaiset on täällä vaan vuoden niin sen hankkimisprosessi oli tuntunut kuulemma aika turhauttavalta.

    VastaaPoista